tiistai 1. maaliskuuta 2016

Valolle

Olisin minä vielä jaksanut valvoa. Olisin minä vielä jaksanut kantaa. Olisin minä vielä jaksanut lohduttaa. Olisin minä vielä jaksanut puolustaa.

Olisin halunnut jakaa kanssasi vielä vähän matkaa. Olisin halunnut pitää sylissä. Olisin halunnut halata, suukottaa.

Mutta ymmärrän, ettet sinä jaksanut enää. Ymmärrän, että sinun piti mennä.

Kiitos, että sain kunnian olla äitisi. Kiitos, että kasvatit minusta kauniimman ihmisen. Kiitos kaikesta siitä mitä opetit. Kiitos kaikista niistä hetkistä, jotka sain jakaa kanssasi.

Kuljet mukanani jokaisella askeleellani, kuten olet tähänkin asti kulkenut.

Rakastan sinua,
Äiti

17 kommenttia:

  1. Kaunis kirjoitus <3

    VastaaPoista
  2. Kyllä Valo sen tiesi...tiedäthän sen..♡

    VastaaPoista
  3. Valolle ja perheelleen ❤️

    VastaaPoista
  4. Valo tiesi ja tietää ��. Hän pitää nyt Teistä huolta ��

    Riitta

    VastaaPoista
  5. Kaunis kirjoitus. Kiitos että olet kertonut meille Valosta. Toivon myös että jatkaisit blogin kirjoittamista edes toisinaan.

    VastaaPoista
  6. <3 Valo oma enkelisi. Kiitos kun olet kertonut Valon vaiheista. Voimia sinulle ja lämpimiä ajatuksia!

    VastaaPoista
  7. Vieläkin itkettää kun luen tän postauksen <3

    VastaaPoista