Huumorimiehiä

Tänään aamupäivällä Valo odotteli kiltisti sillä välin kun äiti nautti siitä, että kesälomalla omiin aamupesuseremonioihin voi kuluttaa runsaasti aikaa (ja vettä). Ja siitä, että vaikka suurin suunnitelma päivälle on kaupassa käynti, niin omien vaatteiden valintaan voi käyttää enemmän kuin arkiaamujen minuutin. Kun lopulta puolen päivän tienoilla pääsimme päivärutiineissa kohtaan "Valon vuoro", aloin kyselemään Valolta mitä hän haluaisi tehdä.

"Haluisitko puuhata jotain?"
"Joo"
"No mitäs me puuhattais... Haluutko valita jonkun lelun?"
"En"
"No haluaisitko leikkiä jotain leikkiä, kotileikkiä tai lääkäriä vaikka?"
"En"
"Noo... Haluaisitko lukea jotain kirjaa, kuunnella satua?"
"En"
"Soitetaanko soittimilla?"
"Ei"
"Haluutko kuunnella musaa?"
"En"
"Öööö.. Valo, nyt et vastaa mihinkään vaikka halusit puuhaa."
(pieni hymynkare ilmestyy nelivuotiaan kasvoille)
"Juksaatko sä äitiä Valo?"
"Joo!" (hymy levenee levenemistään ja päättyy pieneen kikatukseen)

Lopulta päädyimme leikkimään ja hauskaa oli. Joskin siinä vaiheessa kun myöhäinen lounas oli syöty ja oli aika siirtyä päiväunille, raikasi asunnossa "Ei, ei, ei, ei, ei." Itsekäs äiti aikoo kuitenkin pitää pienen lukutauon parvekkeella. Valon sängystä kuuluu jostain kumman syystä kikatusta... Ehkä huumorimiehellä on jo seuraava jekku mielessä. :)

Kesäkevyttä

Kirjoittaminen on jäänyt lomailun jalkoihin. Reilu viikko kesälomaa takana ja kaikenlaista on ehtinyt jo tekemään. Ei mitään maata mullistavaa, mutta ihania kävelylenkkejä, kyläilyä, ystäviä ja sen sellaista. Loma ei tosin alkanut kovin hyvin kun allekirjoittanut totesi henkkareidensa sekä pankkikorttinsa kadonneen laukustaan, siihen vielä päälle puhelin päätti ottaa ja hajota sekä viedä mukanansa rajan tuolle puolen kaikki puhelimessa olleet yhteystiedot. Tällä hetkellä olen siis täysin persona non grata ilman papereita ja maksankin vaan käteisellä. Ja jos musta ei kuulu mitään, niin se johtuu siitä, että mulla ei ole sun numeroa! :) Vaan eipä näitä jaksanut jäädä kauaksi suremaan... 

Valokin on lomafiiliksissä ja ilmoittaa yleensä aamulla, ettei halua puuhata mitään. Enimmäkseen hän on halunnut ulos kävelylle tai kuunnella musiikkia. Sopii! Tänään tosin kävimme yksityisellä hammaslääkäriasemalla otattamassa muotin sitä suulakilevyä varten. Olin valmistautunut katastrofiin ja siihen, että kaikki menee päin prinkkalaa, mutta yllättäen Valo käyttäytyi täsin mallikelpoisesti ja tarvittavat toimenpiteet saatiin tehtyä helposti. Sain taas olla ylpeä pojastani.

Lomasuunnitelmissa ei näy kummempaa. Jokainen päivä tuo tullessaan sen mitä tuo. Onneksi ilmatkin näyttävät kääntyvän parempaa päin Aurinko ja lämpö tulevat tarpeeseen.